tiistai 26. huhtikuuta 2016

Vanha jakkupuku mahtuu taas




Viimeinkin mahdun taas tähän puolihameeseen, joka vielä vuodenvaihteessa ei mennyt päälle ollenkaan. Pääsiäisen aikoihin se jo meni päälle mutta oli niin tiukka, että en olisi voinut istua siinä. Tänään on 6 kiloa on lähtenyt ja nyt se menee päälle kivasti ja pääsi tänään työvaatteeksi ensimmäistä kertaa pariin vuoteen :)

Silkkipaita on joku edullinen ja jäänyt nyt aika reiluksi mutta tykkään itse tästä yhdistelmästä.


Itse hamehan ei ole mitenkään erikoinen mutta siihen kuuluu kivan yksinkertainen lyhyt jakku, johon on helppo yhdistää erilaisia paitoja. Materiaali on hyvälaatuista ohutta villakangasta ja puvun on aikanaan tehnyt mulle räätäli Kiinassa. Tähän kuuluu myös hihaton kotelomekko. Teetätin nämä pari vielä käytössä olevaa kiinalaista pukuani aina kolmiosaisina; jakku, hame ja mekko. Tällöin yksi puku riittää parin päivän työmatkalle.




Ylivalotin tämän kuvan tarkoituksella, jotta tummanharmaan puvun leikkaukset erottuisi. Jakku on siis lyhyt, loppuu hyvään kohtaan lantion yläpuolelle, siinä ei ole nappeja eikä siis tarkoitettukaan menemään kiinni.


Kengät on Peter Kaiserin avokkaat 3cm korolla.
Työpaikan kulkukortti ei tietenkään ole kaunis koru mutta pakollinen jokaisella, enkä sitä nyt tänään muistanut ottaa kuvia varten pois ;-)










sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Orange is the new black

Joo. Olen ihastunut oranssiin. Silleen salakavalasti hiipien tää mun ihastus on alkanut. Ostin joskus oranssin trikoo"jakun" ja siitä se sitten lähti... Nyt sitä oranssia tupsahtelee tämän tästä. Tummansinisen kanssa, mustan kanssa, punaisen kanssa, nyt viininpunaisen kanssa. Nyt en vaan löydä mistään kirkkaan oransseja sukkiksia, vaikka oon koittanut mun vakiosukkiskaupat penkoa. Mutta kas tässä. 


Paita tarttui mukaan Lindexiltä pari viikkoa sitten. Toppi alla on ikivanha, en edes muista mistä on peräisin. Täydellistä ja edullista kynähametta kaipaavat opastan H&M:lle tuon kympin trikoohameen perään. Sukkikset on vanhat, varmaan Lindexiltä joskus ostettu. Tykkään kovasti, tuo paita on nyt ollut tosi paljon käytössä. On mulla kengätkin ollut jalassa, mutta mukavampihan se on töissä olla ilman. 

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Kevyttä ja keväistä

Tuntuupa mukavalta pitkästä aikaa pukeutua johonkin muuhun, kuin pitkähihaiseen t-paitaan ja neuletakkiin. Ja kun sanon pitkästä aikaa, niin tosiaan tarkoitan pitkästä aikaa. Nimittäin joululomasta saakka, hartiat on olleet sen verran jumissa, että vähänkin tiukempi paita on tarkoittanut takuuvarmaa päänsärkyä iltapäivästä. Ei siis ole tehnyt mieli laittaa päälle mitään joustamattomasta materiaalista valmistettua yläosaa muuten kuin äärimmäisessä hädässä. 

Varsinaista tarvetta vähän siistimmälle pukeutumiselle ei tällä hetkellä töiden puolesta ole. Jokainen pukeutuu, miten haluaa ja toimistolla näkyykin vähän kaikkea aina tummasta puvusta narutoppiin ja legginsseihin. Yleensä koitan pukeutua kohtuullisen smartisti, mutta kuitenkin sen verran rennosti, että jaksan istua koko päivän suunnilleen samassa asennossa. Tälle päivälle valitsin valkoisen kauluspaidan ja puuvillaisen ruutuhameen. Jotenkin olo tuntui keväiseltä ja halusin valita vähän vaaleampaa, kuin ne tumman harmaat, violetit, viininpunaiset ja laivastonsiniset sävyt, joita olen käyttänyt koko talven. Valitsin pitkästä aikaa myös ihonväriset sukkahousut, mikä on toinen varma kevään merkki. Asusteena  tällä kertaa huivi hiuksissa. 

Kaikki vaatteet hankittu kirpputoreilta, 
kengät Marks & Spencer

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Sitä sun tätä

Voihan vaatteiden valinnan vaikeus. Mitään ei oo puhtaana, ei ainaskaan mitään, mikä sopii keskenään yhteen, ei ehdi ettiä mitään, ei jaksa taas mustaa ja jotain, kääääääk! Pöllöhame. Se on puhtaana. Siinä on petroolinsinisiä palloja, joten kaveriksi sopii petroolit sukkikset. Sit siinä hameessa on punaista, joten punainen paita. Mut paita on lyhythihainen, etsitäänpä neuletakki. Ei löydy mustaa, otetaan harmaa, koska hame on harmaa. Kokonaisuus on erinomaisen riemunkirjava, mutta joo, tykkäsin kyllä itse kovasti. :-D Kenkinä oli vielä mustat nilkkurit ja käsilaukku oli musta. Kas näin, konttorirotta valmiina päivän haasteisiin.


torstai 10. maaliskuuta 2016

Läppäri liikenteessä



Jaa vai tunnistaa suomalaisen kuulemma siitä, että hän kulkee läppärireppu selässä ;-)
Saanen siis pitää Suomen passini jatkossanikin sillä hyvin usein roudaan läppäriäni tässä epätyylikkäässä mutta niin kätevässä repussa. Sama tunniste toimii muuten myös saksalaisilla ja sveitsiläisillä - hekin kulkevat käytännöllinen läppärireppu selässä. Mutta olemmeko sitten enää tunnistettavissa?!

Työläppärini on iso ja painava. Teen usein töitä kotoa ja tykkään sen isosta näytöstä. Myös pitkillä junamatkoilla arvostan sen suurta näyttöä. Usein matkassa kulkee myös laturi ja kuulokkeet skypepuheluita varten. Repussa läppäri on optimaalisesti suojattuna kolhuilta tai muilta mahdollisilta vahingoilta, mitä liikkeellä ollessa voisi läppärille sattua.









Mutta jos minulla on tiedossa vain pikainen piipahdus asiakkaan luona antamassa joku esitelmä niin silloin käytän tätä asiaa varten ostamaani nahkalaukuka. Vetoketju avautuu aivan reunasta toiseen, joten läppärin mahduttaminen siihen ei ole ongelma. Lisäksi mahtuu hyvin kaikki tavallisestikin käsilaukussa kulkeva tavara, mikä ei aina ole kovin vähän.






Reppu: joku halpisläppärireppu, ikääkin varmasti jo 5 vuotta.
Laukku: Knomo London, ikää reilu vuosi

perjantai 26. helmikuuta 2016

Ysärikaikuja

Jostain syystä viime aikoina omaa silmääni ovat miellyttäneet todella paljon asiat, jotka ammentavat yhdeksänkymmentäluvusta kaikuja. Nappiverkkarit ajattelin jättää 20 vuoden taakse ja Hello Boys -napapaitaa vieroksuin jo silloinkin, mutta moni muu asia näyttää nykyään todella hyvältä minun silmääni.

Yhdeksänkymmentäluvulla tosin minulla oli Dr Martensit vihreät ja Marimekon olkalaukku musta, mutta jotenkin sitä pitää päivittää tyyliä tälle vuosituhannelle.

Itseasiassa tuon vihreän laukun kanssa yllätin itseni. Vielä tovi sitten olisin pitänyt sitä tosi ysärinä enkä mitenkään positiivisella tavalla. Murretut värit eivät jotenkin miellytä silmääni ja kiitos erittäin voimakkaan vihreän kauden olin kuluttanut sen värin jotenkin täysin loppuun teinivuosina. Nyt väri kuitenkin näytti hyvältä ja kun muuten vaatekaapin värit ovat enemmän tai vähemmän musta-harmaita on kivaa, että edes laukuissa on väriä.

Maihareitakaan en ollut jotenkin osannut kaivat jalkaan, mutta kun ne kaupassa jalkaan kiskaisin tuntui kuin olisin tullut kotiin. Ja ne ovat kyllä ihan täydelliset kengät näihin loskakeleihin, joista nyt viime aikoina on saatu nauttia. Kengät osoittautuivat myös siitä hämmentäviksi, että toisin kuin oikeastaan kaikki muut jalkaani uutena vetämät kengä, nämä eivät yrittäneet kalvaa minulta puolikasta kantapäätä irti. Tosin niin ysäriestetiikan pauloissa en vielä ole että olisin vaihtanut maihareiden mukana tulleet keltaiset nauhat tilalle.

Samoin ajattelin jättää väliin ruudulliset bleiserit, perhosklipsit, trumpettihousut sekä maksamakkaran värisen huulipunan. Ilolla kuitenkin kaappiin hankin farkkuhameen kun sopivat a-linjainen yksilö tuli vastaan. Ajattelin ratkaista sen kanssa kaiken kesäiseen toimistopukeutumiseen liittyvät ongelmat. Hame, jossa on sopivan mittainen helma pyöräilyyn ei kasva joka puun oksalla ja hameen leikkaus oli sellainen, että siihen voi yhdistää oikeastaan minkä tahansa yläosan ja kengät sen mukaan kuin fiksulta ihmisen pitää näyttää. Tosin kuten maihareista voi päätellä niin minun onnekseni töihin ei tarvitse pukeutua minkään tiukan koodin mukaisesti.

Kaikuuko ysäri sinun korvaasi hyvänä vai huonona juttuna?

 

torstai 25. helmikuuta 2016

Väritön huivi


Blogi on hiljentynyt sillä kirjoittajien määrä on valitettavasti romahtanut blogin alkuajoista ja kun vielä on hiihtolomia ja flunssaa niin postauksia ei olekaan enää kukaan tekemässä.

Minulla on tänään iltapäivällä workshop ison asiakaslauman kanssa hyvin juridisten lakisäännösaiheen puitteissa. En halua osallistua jäykästi business-tyylissä mutta smarttina kuitenkin. Tämä hame sopii hyvin yhdistettäväksi mustaan ja joulukuun puolivälissä jo laitoinkin yhden kuvan rennosta toimistoasusta tähän hameeseen yhdistettynä.

Tällä kertaa kun olen iltapäivän asiakaslauman keskellä, hain jakun avulla asusta astetta fiksumpaa lookkia ja kipeä kurkku vaati ehdottomasti lämmikettä. En osaa yhdistää tämän hameen kanssa minkään muun väristä huivia, kuin mustan mutta tähän lookkiin olenkin ihan tyytyväinen.

Vaikeaa kuvata mustaa mustaa vasten, joten kuvat nostin kuvien valoitusta ja laskin kontrastia. Oikeasti jakku on kyllä ihan musta, eikä tuollainen kulahtanut.
Saappaat muuten ovat jotkut parin kympin saappaat, joissa pinta imitoi nappanahkaa mutta sisällä on hengittävää tekstiiliä. Näitä voi pitää koko päivän sisälläkin mutta eivät tietenkään ole yhtään vedenpitävät, kuin nahkasaappaat olisivat.







Hame teetetty
Alla napakka Navybootin t-paita
Jakku mbyM
Musta silkki-villahuivi joulutorilta joskus jostain